Uutiset

Mikä on hinauslae, ja pitäisikö sinun äänestää puolesta tai vastaan?

Äly- ja turvallisuuspalveluista annettu laki, joka tunnetaan myös nimellä "vetävä laki", on herättänyt kovia tunteita kannattajien ja vastustajien keskuudessa jo yli vuoden ajan. 21. maaliskuuta voimme mennä äänestämään antamaan mielipiteemme tiedustelu- ja turvallisuuspalvelulakista, mutta jopa tämä kansanäänestys on kiistanalainen. Entä taas IPH ja mitä sinun on äänestettävä? Lyhyesti sanottuna: mikä on hinauslae?

Hinauslae ei ole erillinen laki, vaan nykyisen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelulain muutos, joka on vuodelta 2002. Hallituksen (ja tiedustelupalvelujen itsensä) mukaan kyseinen laki on päivitettävä, jotta se olisi paremmin sopusoinnussa nykyisen viestintätapamme kanssa. Jopa vastustajat ovat laajalti samaa mieltä. Siitä huolimatta ISS-laki on erittäin kiistanalainen, erityisesti lain muutaman erityisosan vuoksi. Vastustajat haluavat keskustella tästä, mutta keskustelua dominoi nyt kysymys siitä, pitäisikö lainkaan ottaa käyttöön vastalaki. Voimassa olevan lain mukaan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut saavat käyttää vain kaapelivälitteistä viestintää (kuten satelliittiyhteyksiä) ilman kohdistusta. Kuunteluyhteys on sallittu vain, jos heillä on käsitys sieppaamastaan: hanan on oltava suunnattu nimenomaan henkilölle. Mutta nykyään melkein kaikki tiedot kulkevat kaapeliverkkojen (kuten valokuitu- tai kuparikaapelien) kautta, joten lakia on venytettävä, jotta sitä voidaan käyttää myös kohdentamattomalla tavalla. Kaikkea digitaalista viestintää kohdellaan sitten tasavertaisesti.

Trooli

Uusi laki voi luottaa paljon vastarintaan johtuen suunnattujen ja suuntaamattomien hanojen eroista. Nykyisen lain mukaan epäiltyjä voidaan hyödyntää vain kohdennetulla tavalla, joten jos on selvää epäilystä. Uusien voimien myötä tiedustelupalvelut saavat myös suorittaa kohdentamattoman etsinnän. Siksi termit trooli ja hinaustoiminta esiintyvät niin usein: vastustajat pelkäävät, että AIVD tai MIVD heittää pian tällaisen troolin ja vasta sitten selvittääkseen, onko joku tehnyt jotain laitonta. Jotain sellaista on myös tarkoitus: esimerkiksi tiedustelupalvelut haluavat tehdä suuria data-analyysejä löytääkseen malleja, kuten soittamalla toistuvasti Syyrian numeroihin. Tai salakuuntelemalla koko naapurustoa, jonka tiedetään asuvan esimerkiksi Syyriassa asuville. Heille annetaan myös mahdollisuus kerätä tietoja eri kolmansien osapuolten tietokannoista ja ryhmitellä ne yhteen louhintaa varten.

Takuut

Onneksi laissa on useita suojakeinoja tällaisen toimivallan väärinkäytön estämiseksi - ainakin teoriassa. Esimerkiksi merkityksettömät tiedot on poistettava ja tuhottava mahdollisimman pian. Tallennettaville tiedoille on asetettu myös enimmäissäilytysaika: tämä on kolme vuotta. Vastustajat ajattelevat, että se on hyvin pitkä. Tärkein suojatoimenpide on uusi arviointikomitea, joka perustetaan. "Valtuuksien arviointikomitean käyttöönotto" (TIB) koostuu kolmesta henkilöstä, joiden on määritettävä, onko uuden hanan käyttö laillista. On hämmästyttävää, että muun muassa Ronald Prins nimitetään tekniseksi asiantuntijaksi. Prins on entinen hallituksen turvallisuusvirkailijan Fox-IT: n omistaja ja entinen AIVD'er - ei puolueettomin henkilö. TIB: n on muuten oltava kaksi tuomaria tai entistä tuomaria ja tekninen asiantuntija. TIB: n lisäksi lakia valvoo "tiedustelupalvelujen valvontakomitea" (CTIVD), kuten nimestä voi päätellä. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset voivat tehdä valituksia ja että Wivin kanssa menee säännöllisesti ja mitä on ehkä mukautettava.

Yksityiskohdat

"Vetämisessä" ja valvonnassa on paljon tekemistä, mutta myös lain kiistanalaisia ​​osia kritisoidaan paljon. Esimerkiksi valtioneuvosto ja Alankomaiden tietosuojaviranomainen huomauttavat, että CTIVD: n ja TIB: n valvonta- ja arviointikriteerit eivät ole riittävän avoimia ja epäselviä. Yksikään oikeuslaitos ei myöskään ole mukana, ja sisäministeri on viime kädessä vastuussa ja voi jättää huomioimatta CTIVD: n neuvot. Tämä tekee lain teoriassa altis poliittiselle asialistalle. Valtioneuvoston mukaan on älykkäämpi laajentaa CTIVD: n valvontavaltuuksia. Kolmen vuoden säilytysaika olisi myös liian pitkä, ilman että tämä olisi tarpeen. Wivin mukaan tiedustelupalveluille annetaan myös "hakkerointivalta", sama, joka poistettiin aiemmin poliisien ja oikeuslaitoksen tietokonerikollisuutta koskevasta lakista III "liikaa yksityisyyden loukkausten" vuoksi. Hakkeriviranomaisen avulla AIVD ja MIVD voivat pian hakkeroida tietokoneita ja asentaa haittaohjelmia epäiltyjen salakuunteluun.

Kannattajat ja vastustajat

Suuret edustajainhuoneen puolueet ovat vuosien ajan väittäneet toimivallan laajentamisesta, ja edellisen VVD-PvdA-kabinetin nojalla laki hyväksyttiin parlamentin (parlamentin) kautta. Erityisesti entinen sisäministeri Ronald Plasterk sanoi usein lain olevan välttämätön. Mutta on myös kasvava joukko poliitikkoja, jotka ovat eri mieltä tästä laajentumisesta. Erityisesti SP ja Party For The Animals, sekä D66: n Kees Verhoeven olivat äänellisiä vastustajia.

Politiikan ulkopuolelta löytyy paljon enemmän vastustajia, jotka kaikki ovat vastustaneet uusia voimia. Luonnollisesti tämä sisältää merkittäviä yksityisyyden puolustajia, kuten Bits Of Freedom ja Privacy First, jotka kutsuvat lakia "paikalleen avoimessa demokratiassa" ja "täysin totalitaariseksi". Lisäksi 29 merkittävän tutkijan ryhmä allekirjoitti edustajainhuoneelle avoimen kirjeen olla hyväksymättä lakia. Silmiinpistävämpää on, että arvovaltainen oikeuslaitoksen neuvosto, valtioneuvosto ja Alankomaiden tietosuojaviranomainen myös antoivat ankaraa kritiikkiä, jota ei otettu huomioon.

Kansanäänestys

Kiihdytyslakia koskevaa kiistaa kiihdytti kansanäänestys, jonka useat opiskelijat perustivat, jolloin voimme mennä äänestämään 21. maaliskuuta. Viime vuonna joukko opiskelijoita aloitti vetoomuksen hinauslaista, joka keräsi tarpeeksi ääniä (pienellä avulla Zondag Met Lubachin ajankohtaisohjelmasta). Tästä kävi välitön melu, koska hallitus ilmoitti jo jättävänsä joka tapauksessa mahdollisen "ei".

Oikeudenkäynnit

Siksi näyttää jo siltä, ​​että tiedustelupalvelulakiin tehtävät muutokset lopulta tehdään kaikesta kritiikistä huolimatta. Monet vastustajat ovat jo ilmoittaneet nostavansa kanteen ainakin tietyistä lain osista - jos se tulee lopulliseksi. Esimerkiksi Alankomaiden journalistiliitto, ihmisoikeuksien ja yksityisyyden suojaa käsittelevä oikeudellinen komitea haluavat ensin kääntyä oikeuteen, vaikka virallisia tapauksia ei ole vielä aloitettu.

Suuri kysymys on tietysti, mikä on paras tapa äänestää kansanäänestyksessä. Joka tapauksessa ei-ääni ei vaikuta kovin tehokkaalta: Buma hallituspuolueen CDA: sta on lausunnossaan äänekkääin sivuuttamatta tätä tulosta. Äänestystä vastaan ​​ei kuitenkaan menetetä. Tietosuojaryhmät voivat käyttää tällaista tulosta ampumatarvikkeina vaaleissa ja monissa tulevissa oikeusjutuissa tiettyihin kiistanalaisiin elementteihin, kuten pitkä säilytysaika, hakkerointiviranomainen tai tietokantojen louhinta. Lisäksi hallituspuolueet näyttävät käyttävän kampanjataktiikkaa, jonka pitäisi poistaa piste aiheesta käytävästä keskustelusta. Joten äänestys ei välttämättä häviä.

Tarkistukset

Wivin ensimmäisestä laskusta lähtien eri puolueet ovat arvostelleet lakia paljon. Palveluntarjoajista ihmisoikeusjärjestöihin ja jopa valtioneuvostoon. Jopa CTIVD, joka valvoo AIVD: tä ja MIVD: tä. On silmiinpistävää, että monet kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että AIVD: lle pitäisi antaa enemmän vaikutusvaltaa, mutta että laki käy läpi tätä. Jotkut kriittiset puolueet olivat esittäneet tarkistuksia lain vesittämiseksi, joitain esimerkkejä:

* Poista / rajoita troolia

* Lyhyempi säilytysjakso

* Ei / rajoitettu vaihto ulkomaisten palvelujen kanssa

* Tiukat tiedot troolitiedoista

* Ei saa hakkeroida fyysisiin laitteisiin (esim. Insuliinimittari tai sydämentahdistin)

* Rajoita kolmannen osapuolen hakkerointimahdollisuuksia

* Palveluntarjoajien tietopyyntöjen avoimuusraportti

Ainoa edustajainhuoneen tekemä muutos koski salausta. Viestintäpalvelujen tarjoajien ei tarvitse rajoittaa palvelun turvallisuutta (salausta) voidakseen myöntää pääsyn turvallisuuspalveluihin.

Aikajana

2. joulukuuta 2013

2. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen lakiluonnos julkaistiin ja sen jälkeen kahden kuukauden neuvottelut.

2. syyskuuta 2015

1. huhtikuuta 2016

Laskua muutettiin, jolloin sieppauskustannukset eivät enää vastaa palveluntarjoajista.

21. syyskuuta 2016

28. lokakuuta 2016

15. joulukuuta 2016:

Amnesty Internationalin ja Alankomaiden tietosuojaviranomaisen kritiikki muun muassa.

7. helmikuuta 2017

14. helmikuuta 2017

11. heinäkuuta 2017

1. marraskuuta 2017

21. maaliskuuta 2018

1. toukokuuta 2018

Tiedottaa?

Bits of Freedom on luonut (melko vaikeasti saavutettavissa olevan) vaalioppaan: www.gewrekjijdegrens.nl. AIVD-sivustolta saat lisätietoja itse laista, kun taas www.geensleep.net kartoittaa kriittiset kohdat.

Copyright fi.projectwriteasmile.com 2024

$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found